41+0

Tasan kaks vuotta sitten jännättiin, että käynnistetäänkö synnytys vai ei. Käynnistettiinhän se ja samana päivänä musta tuli äiti. Mun pienenpieni esikoisvauvani täyttää tänään jo 2 vuotta! <3 Tänään olis siis hyvä päivä pyöräyttää Sampolle pikkusisko tai -veli. :)

Supistuksia ei oo näkynyt sitten toissapäivän, jolloin supisteli parhaimmillaan neljän minuutin välein. Tai no yksittäisiä supistuksia toki, mutta ei mitään sarjoja. On tuo kohtu kyllä nyt jo herkempi supistamaan, kun aina yöllä kylkeä kääntäessä ja tuolista ylösnoustessa yms supistaa välillä kipeästikin, mutta ne jää aina yhteen tai kahteen.

Tänään meen vielä käymään neuvolassa äitipolin suosituksesta. Mullahan oli verenpaineet taivaissa siellä käydessä, niin haluavat kaiketi sen takia että käyn vielä tarkistuksessa. Kotona mitatessa paineet on ollut kyllä ihan normaalit, niin en osaa huolestua. Siellä oli ehkä jotain pientä jännityksen poikasta ilmassa... Pulssikin oli 112. :D Turvotusta on nyt tullut ihan hulluna, naamakin on turvonnut. :/ Käsiä ei kohta saa enää nyrkkiin ja tänään tuli vastaan se raja, jossa en enää tunge sormuksia sormeen. Yleensähän ne on siis niin löysät, että ne meinaa tippua kun vähän kättä heilauttaa. Jospa tää ennakois vähitellen sitä synnytystä. :)

Nyt se mun synttärisankariesikoinenkin suvaitsee herätä. Lahjansa raukka saa vasta illalla, kun iskäkin on paikalla. Jos olis heränny yhtä aikasin ku yleensä, niin ois saanut jo aamulla, mutta nukkui onnensa ohi. :) Jospa se oiskin sitten hyvällä tuulella, kun on kerrankin nukkunut näin pitkään!